Yleistä Liminganlahdesta
Liminganlahti on matala, Perämeren suurin lahti. Se sijaitsee Oulunsalo, Kempeleen, Limingan ja Lumijoen kuntien alueella. Lumijoen Varjakka-Rokonkari-Riutunkari -linjaan rajattuna Liminganlahden vesipinta-ala on 109 km². Lahden pituus on n.15 km ja leveys suurimmillaan lahden pohjukassa n.10 km.
Liminganlahti tunnetaan Suomen edustavimpana kosteikkona, kansainvälisesti arvostettuna luonnonkohteena. Se tunnetaan etenkin linnuistaan, mutta myös niityistään ja kasveistaan.
Lahden suupuolta kutsutaan Lumijoenseläksi ja pohjukkaa varsinaiseksi Liminganlahdeksi. Liminganlahden ranta-alueet ovat pääosaksi laakeaa niittyrantaa (Limingan niityt). Pohjoisranta Pumunnokasta suulle päin ja eteläranta Selkämatalan ja Varjakan tienoilla on kaltevampaa ja karkea-aineksisempaa kuin ranta muualla. Lumijoenselkä on syvempi ja rannat yleensä kaltevampia kuin varsinaisella Liminganlahdella.
Rantaviivan pituus on 110 km. Varsinaisen Liminganlahden puolella on kaksi lahtea, Hirvaslahti ja Kylänpäänlahti. Luodonselän alueella ovat puolestaan Sannanlahti ja Karvonlahti. Näiden välissä on Selkämatala -niminen niemi, entinen saari. Kaikki nämä lahdet ovat hyvin matalia.
Oulunsalon puolella rantaviiva on melko suora, suupuolessa on tosin kaksi loivakaarteista poukamaa. Näistä itäisemmän perukasta on kuroutunut rantalampi, Pajulampi nimeltään. Myös Karvonlahdesta on syntynyt pieni lampi, Kuppi.
Lammet ja etenkin saaret, joita on kaikkiaan 11 pientä karia, monipuolistavat Liminganlahden luontoa. Saaret ovat Karvonlahdessa ja sen edustalla ja vastaavalla kohdalla Oulunsalon puolella. Varsinaisen Liminganlahden alueella on vain Lamunkari.
Teksti : Jouko Siira
Juha Kangas, Hannu Rautamäki
© 1997-1998 Limingan lukio
Viimeisin päivitys : 04.06.1998